Miten voi saada puheterapiaa?

Kun herää huoli lapsen kielellisistä vaikeuksista, ohjautuu hän usein neuvolan, koulun tai omien vanhempien pyynnöstä oman kunnan puheterapeutin ja/tai sairaanhoitopiirin työryhmän arvioon, jossa hänelle laaditaan kuntoutussuunnitelma, mikäli se nähdään tarpeelliseksi. Kunta voi tehdä ostopalvelusopimuksen yksityisen palveluntuottajan kanssa kuntoutuksen toteutumiseksi.

Kuntoutus tapahtuu Kelan järjestämänä ja rahoittamana silloin, kun sairauteen tai vammaan liittyy huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa tai niihin osallistumisessa. Tällöin puhutaan vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta.  Tällöin asiakasta hoitava taho laatii kuntoutussuunnitelman, jonka hyväksyttyään Kela tekee puheterapiasta sopimuksen yksityisen palveluntuottajan kanssa ja vastaa kuntoutuksen kustannuksista. Kelan palvelukuvaus löytyy Kelan kotisivuilta.

Joskus lapsen vanhemmat päätyvät ostamaan puheterapiaa omakustanteisesti, jolloin kustannukset tulevat vanhemmille tai vakuutusyhtiölle.

Mitä puheterapia on?

Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka kuuluu sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluihin. Puheterapeutti on yliopistosta logopedian koulutusohjelmasta filosofian maisteriksi valmistunut Valviran laillistama ammattihenkilö.

Perusterveydenhuollon puheterapeutin vastuualueeseen kuuluu aikuisten ja lasten puheen, kielen ja kommunikaation sekä äänen häiriöiden ennaltaehkäisy, tutkimus ja kuntoutus. Erikoissairaanhoidon puheterapeutin työ painottuu sairauden tai vamman diagnosointiin ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen osana moniammatillista työryhmää.

Puheterapia toteutuu laaditun kuntoutussuunnitelman pohjalta. Pienten lasten kohdalla vaativa lääkinnällinen kuntoutus tapahtuu yleensä lapselle tutussa ja turvallisessa lähiympäristössä kotona ja/tai päiväkodissa tiiviissä yhteistyössä lapsen lähi-ihmisten kanssa. Lisää tietoa lasten ja aikuisten puheterapiakuntoutuksesta voit lukea tarkemmin täältä.

Puheterapiassa hyödynnetään tarvittaessa kommunikaatiota tukevia tai korvaavia menetelmiä (AAC), esim. kuvia ja tukiviittomia. Tarvittaessa asiakkaalle voidaan suositella kommunikaatiota tukevia apuvälineitä esim. kommunikaatiokansiota, puhelaitetta tai kommunikointiohjelmaa.  

Yhteistyö on kaiken A ja O

Puheterapeuttina teen yhteistyötä lapsen lähiympäristön, kuten vanhempien, päivähoidon, koulun ja mahdollisten muiden kuntouttavien tahojen kanssa. Kuntoutuksen tärkeänä lähtökohtana on lähi-ihmisten kuunteleminen, lapsen vahvuuksien löytäminen ja niiden hyödyntäminen, yhteisten tavoitteiden sopiminen, sekä toimintatapojen ja menetelmien ohjaaminen. Parhaita tuloksia saadaan, kun koko lapsen lähiympäristö sitoutuu yhteisiin toimintatapoihin ja kuntoutuksen menetelmiä päästään toteuttamaan päivittäin aidoissa vuorovaikutustilanteissa.